Tekstin otsikko on siinä mielessä ”ladattu”, että siihen ei pysty antamaan yksiselitteistä vastausta, vaan se pitää hakea muutaman kiertotien kautta. Olen kirjoittanut asiasta ennenkin mm. tässä artikkelissa, joka pohjaa enemmän ja vähemmän Dan Johnin vastaavaan tekstiin.
Edellä esitetyt standardit ovat hyviä ja tavoittelemisen arvoisia lähes jokaiselle seka-, teho- ja voimalajien urheilijalle. Kestävyysurheilijat ovat tässä tapauksessa oma kategoriansa ja palataan tähän myöhemmin. Joka tapauksessa esimerkiksi miehillä 2 x oma painoa vastaava maastaveto ja naisilla sama noin 1,5-kertoimella antaa edellytykset pärjätä hyvin melkein lajissa kuin lajissa.
Mutta entä tämän tai jonkin muun enemmän tai vähemmän mielivaltaisen pisteen jälkeen? Mikä on riittävästi ja mikä on toisaalta liian paljon? Selvennettäköön tässä, että urheilija ei voi olla periaatteessa liian vahva, vaan ennemminkin hinta ko. voimatason saavuttamiseksi on liian kova. Kuten Charlie Weingroff osuvasti sanoo: ”There´s always a cost when doing business.” Yhteen osa-alueeseen panostettu aika, keskittyminen ja muut voimavarat ovat tavalla tai toisella pois jostakin muualta.
Mutta mennäänpä asiassa viimein eteenpäin. Luin tässä pohdittavaan kysymykseen äärimmäisen hyvän vastauksen Serbiassa työskentelevältä Mladen Jovanovicilta. Vastauksen antava päättelyketju koostuu kolmesta osasta:
- Kun kasvanut voimataso ei tuo lisäystä räjähtävään voimaan tai pikavoimaan (engl. explosive strength, speed-strength, strength-speed)
- Kun uuden voimatason saavuttaminen vaatii niin suurivolyymista harjoittelua, että muut tärkeät osa-alueet kärsivät.
- Kun uuden voimatason saavuttaminen edellyttää lisää harjoitusaikaa ja siten myös palautumista.
Näitä kohtia kannatta miettiä ja lukea useampaan kertaan uudestaan. Luonnollisesti tämä pätee urheilijoihin, joilla on jo kohtuullinen voimataso, eli noviisivaihe on ohitettu jo hyvän aikaa sitten. Lisäksi lajivaatimukset ovat huomioitava. Hiihtäjä tarvitsee enemmän voimaa ylävaraloon kuin kestävyysjuoksija. Lentopalloilija puolestaan vähemmän kuin kuulantyöntäjä jne.
Ei ole myöskään huono idea selvittää, että millä tasolla lajin huiput tai ainakin itseä korkeammalla tasolla olevat urheilijat ovat. Tästä voi tehdä pieniä välitavoitteita, joita voi lähteä etenemään määrätietoisesti pieni pala kerrallaan.
Lindon Christie. Kuva: http://www.blackpresence.co.uk
Vastaa