Todennäköisesti suurin osa salila kävijöistä ei välitä, että millaisella tangolla nostot tekee. Yhden tai kaksi tankoa voi muistaa, erityisesti. Yhdessä on hyvä karhennus ja toinen voi tuntua tavallista paksummalta käsissä. Osa ei välitä välttämättä edes tämän vertaa. Levytangoissa on kuitenkin huomattavia eroja, kun niitä aletaan tarkastelemaan käyttötarkoituksen ja niihin liittyiven ominaisuuksien näkökulmasta. Arvatenkin insinöörinä tällaiset seikat kiinnostavat keskimääräistä enemmän ja sen vuoksi niistä on tullut otettua selvää. Jutussa vain tavallisia tankomalleja, eli painon- ja voimanostoon tarkoitettuja. Niiden lisäksi on olemassa mm. naisille tarkoitetut tangot ja suuri määrä erilaisia erikoistankoja. Jos kiinnostusta löytyy, niin niihin voidaan mennä mahdollisesti myöhemmin.
Jos tällainen asia ei kiinnosta tuon taivaallista, niin kannattaa jatkaa matkaa. Jos puolestaan koet aihepiirin edes vähän kiinnostavana, niin jatka lukemista.
Strategiset mitat ja tyypit
Lähdetään liikkeelle yksinkertaisista spekseistä. Levytanko on pituudeltaan 220 senttimetriä, halkaisijaltaan 28-29 milliä ja painaa tasan 20 kg. Tankoja on kahta eri tyyppiä: painonnostoon ja voimanostoon tarkoitettuja. Tosin kolmanneksi voitaisiin vielä lukea tangot, jossa on merkinnät karhennuksissa molemmille nostotyyleille. Lontooksi termi on dual marked barbell. Tämä tarkoittaa, että karhennuksessa on kaksi sileää kohtaa, jotka ovat niin ikään lontooksi nimeltään power rings. Nämä toimivat apuna voima- ja painonnostossa käsien sijoittelulle. ”Voimanostorinkula” on lähempänä tangon keskiosaa ja painonnostoa varten tarkoitettu vastaavasti ulompana.
Tällaiset kaksoismerkityt tangot ovat yleistyneet jatkuvasti ja ne ovatkin usein varsin passeleita yleistankoja.
Kuva: ironedge.com.au
Painon- ja voimanostoon tarkoitetut tangot eroavat kuitenkin muutenkin kuin vain power ringin sijainnilla. Ja mitä korkeammalle tasolle mennään, sitä enemmän eroilla on merkitystä. Painonnostotanko on tyypillisesti huomattavasti joustavampi ja halkaisijaltaan aina 28 milliä. Se on tarkoitettu nimenomaan kilpaliikkeisiin, eli työntöön ja tempaukseen, jossa tangolta edellytetään tiettyä elastisuutta ja herkkää laakerointia. Kokeneilla nostajilla voikin olla jokin suosikkitanko tai malli, jossa tuntuu olevan juuri sopiva määrä joustoa ja siten se ”oikea” tuntuma.
Voimanostotanko on halkaisijaltaan puolestaan väliltä 28-29 milliä, eli mitoituksessa voi olla tältä osin hieman eloa. Kokenut nostaja pystyykin sanomaan heti näppituntumalta, että onko tanko totuttua paksumpi tai ohuempi. Koska voimanostossa liikenopeus on huomattavasti hitaampi, niin tangon joustolla ei ole suurta merkitystä. Sitä johtuen voimanostotangot ovat huomattavasti painonnostankoja jäykempiä.
Karhennus
Niinkin yksinkertainen asia kuin tangon karhennus merkitsee paljon. Ja mitä korkeammalle tasolle mennään ja mitä kokeneempi nostaja, sitä suurempi merkitys yleensä on.
Painonnostossa tangon joustavuuden lisäksi karhennus ja laakerointi ovat merkitsevimmät tekijät. Liian sileä tanko ei pysy näpeissä ja tuntuu liukkaalta. Toisaalta liian terävä karhennus voi alkaa syömään käsiä nopeasti, koska tanko muuttaa asentoa käsissä huomattavasti mm. tempauksen aikana.
Voimanostossa puolestaan karhennukseen pätee melkeinpä sääntö, että enemmän on parempi. Tyypillisesti parhaissa tangoissa karhennus on hieman totuttua harvempi, mutta samalla syvä ja terävä. Suomalaisen Leokon tanko on tästä hyvä esimerkki ja sen vuoksi yksi erittäin suosittu malli juurikin voimanostoon.
Keskikarhennus on yksi huomion arvoinen asia. Se tarkoittaa nimensä mukaisesti, että tangon keskiosassa on myös karhennettu osio. Tyypillisesti tämä karhennus ei ole yhtä terävä, kuin muissa kohtaa tankoa. IWF:n (International Weightlifting Federation) ja IPF:n (International Powerlifting Federation) säännöissä sanotaan, että virallisista kilpatangoista tulee löytyä keskikarhennus. Etenkin voimanostossa tällä on merkitystä, sillä se estää tangon liikkumista selässä esimerkiksi kyykyn aikana. Esimerkiksi maastavedossa keskikarhennus auttaa löytämään tarkasti tangon keskiosan, mikä auttaa nostoon valmistautumista.
Joitakin painonnostotankoja tehdään nykyään siltikin ilman keskikarhennusta ja myös muutamia ns. yleiskäyttöön suunnattuja tankoja löytyy tällä tapaa tehtynä. Yksi esimerkki on Ohion Rogue Bar, josta vielä lisää myöhempänä.
Laakerointi
Laakeroinnin tyyppi ja laatu määrittää, että miten herkästi tanko pyörii. Painonnostossa hyvä laakerointi on elinehto! Erityisesti tempaus menee helposti vapaapainin puolelle, jos tangon kaulukset ja siten myös levyt eivät pyöri riittävän herkästi. Tai tarkemmin sanottuna levyjen haluttaisiin pysyvän paikallaan ja tangon pyörivän kauluksiin ja levyihin nähden.
Toisaalta taas esimerkiksi maastavedossa ja penkkipunnerruksessa tangon liikerata haluttaisiin pitää mahdollisimman pystysuorana, jolloin laakeroinnilla on hyvin pieni tai melkein olematon merkitys.
Laadukkaissa tangoissa laakerointi tehdään tyypillisesti kahdella tapaa. Painonnostotangoissa usein käytetty ratkaisu ovat neulalaakerit. Ne tarkoittavat nimensä mukaisesti laakereita, jotka koostuvat tangon pituussuunnassa olevista ”neuloista”. Tämä rakenne mahdollistaa herkästi pyörivän tangon ja on usein myös pitkäikäinen. Toki rakenne on herkempi rikkoutumiselle kuin toinen yleinen laakerointitapa, eli liukulaakeroinnin käyttö. Jos vaikkapa yksi neula murtuu tai rikkoutuu muuten, niin irtonaiset palaset tai muut epäpuhtaudet laittavat kirjaimellisesti muualla laakerissa kapuloita rattaisiin, jonka seurauksena tanko ei pyöri enää herkästi tai laisinkaan. Alla on kuva neulalaakereista levytangossa.
Kuva: http://blog.christiansfitnessfactory.com
Liukulaakerointi on rakenteeltaan hyvin yksinkertainen. Levytangon tapauksessa se tarkoittaa holkkeja, joiden tarkoitus on vähentää kitkaa itse tangon ja kauluksien välillä mahdollistaen näin tasaisen pyörimisen. Liukulaakerit voivat olla valmistetut pronssista tai komposiitista. Alla on kuvaa liukulaakereista.
Kuva: littleblokefitness.com
Materiaali
Vain harvat valmistajat ilmoittavat tankojensa tarkan materiaalin. Sitä voisikin pitää jopa eräänlaisena liikesalaisuutena. Raakamateriaalin lisäksi lopullisiin materiaaliominaisuuksiin vaikuttavat myös tangolle tehdyt lämpökäsittelyt (tietyllä tapaa materiaalin kuumentaminen ja jäähdyttäminen) sekä mahdollinen pintakäsittely. Pelkästään näillä työvaiheilla voidaan saada merkittävä ero tangon ominaisuuksiin ja käyttöikään.
Vaikka moni laadukkaiden levytankojen valmistaja on eurooppalainen, niin tankojen materiaaliominaisuudet ilmoitetaan usein silti ”jenkkiyksiköillä”. Tuumat, jalat ja paunat ovat tehokkaita sotkemaan ajattelua, kun niitä muuntaa SI-järjestelmän mukaisiin yksikköihin sivistyneen maailman yksikköihin.
Jjoka tapauksessa, halusimme tai ei, niin tankojen murtoraja ilmoitetaan usein PSI:nä (pounds per square inch). Se kertoo, että kuinka monta paunaa materiaali kestää neliötuumaa kohden ennen rikkoutumista. Jos haluaa säästyä laskimen näpyttelyltä, niin muunnoksia voi tehdä vaikkapa suoraan tällä sivustolla.
Joka tapauksessa laadukkaan tangon miniminä pidetään 150 000 PSI:n rajaa. Eleiko ilmoittaa tankojensa murtorajan olevan peräti 215 000 PSI:tä. Amerikkalainen Ivanko laittaa vielä paremmaksi ilmoittamallaan 218 000 PSI:n arvon.
Murtoraja ei ole kuitenkaan ainoa asia, mikä kertoisi koko totuuden. Menemättä sen syvemmälle insinööritieteisiin, niin sanottakoon, että tyypillisesti lujat materiaalit ovat myös jäykkiä ja mahdollisesti jopa hauraita. Tässä yhteydessä on syytä mainita vielä myötöraja, joka tarkoittaa pistettä, jonka jälkeen materiaali muuttaa muotoaan pysyvästi. Kun se ylitetään, niin tanko taipuu. Vastaavasti murtorajan ylityksessä tapahtuu murtuminen tai jopa katkeaminen. Onneksi laadukkailla tangoilla nämä ovat hyvin harvinaisia.
Mitä keskivertokuluttajan tai vähän pidempäänkin voimailleen tulee välittää näistä luvuista? Ei kovin paljoa, jos laisinkaan. Kunhan luottaa laadukkaaksi tiedettyyn valmistajaan, jolla on vielä pitkä takuuaika, niin valinta osuu lähes varmasti oikeaan.
Alla on kuva muutaman vuoden takaiselta Eleikon tehdasvierailulta. Jokainen talosta ulos lähtevä tanko menee tämän testipenkin läpi, jossa sitä taivutetaan hydrauliprässin avulla reilu 10 senttiä. Tanko palautuu näinkin hurjan muodonmuutoksen jälkeen suoraksi!
Levytankoa hankkimassa
Vaikka levytangon hankkiminen kotikäyttöön ei ole varmastikaan suurimman osan lukijoiden to do –listalla, niin tässä on silti niille muutamalle harvalle joitakin suuntaviivoja valinnan avuksi.
Mihin käyttöön tanko tulee? Jos painonnostoliikkeiden tekeminen on suunnitelmassa, niin muun kuin painonnostotangon hankkimista on vaikea perustella. Herkästi pyörivät kaulukset ja sopivasti joustava tanko tekevät harjoittelusta selvästi miellyttävämpää. Mitä enemmän nostokokemusta tulee ja mitä suuremmat raudat liikkuvat, niin sitä enemmän tällä on merkitystä.
Kuinka paljon haluat panostaa? Hyvä levytanko kestää normaalissa käytössä useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Vielä, jos sitä on mahdollista huoltaa valmistajalla, niin voidaan puhua jopa elinikäisestä hankinnasta. Senpä vuoksi suosittelisin ostamaan kerralla kunnollisen mallin, jossa ominaisuudet eivät tule myöhemminkään vastaan. Jos harjoittelu ei sisällä painonnostoliikkeitä, niin 400 € summalla ja siitä ylöspäin saa jo hyvän tangon. Laadukkaat painonnostotangot alkavat noin 550-700 € hintahaarukasta. Levytankojen ”mersuna” tunnettu Eleiko on puolestaan yli tuhannen euron ostos.
Henkilökohtaiset mieltymykset vaikuttavat myös. Erityisesti, jos kokemusta on hiemankin enemmän ja tykkää tietyntyyppisestä karhennuksesta ja tangon joustavuudesta tai laakeroinnista, niin nämä kannattaa ottaa hankinnassa huomioon. Esimerkiksi suomalaisen Leokon voimanostotangon karhennusta ja muita ominaisuuksia kiitellään kansainvälisellä tasolla asti.
Mallit
Tässä on lueteltuna joitakin yleisimpiä valmistajia ja malleja. Osaa on saatavissa täältä Suomestakin varsin hyvin ja muutamat ovat puolestaan huomattavasti eksoottisempia vaihtoehtoja.
Leoko on perinteikäs suomalainen valmistaja, joka on valmistanut välineitä voimailijoille jo usean vuosikymmenen ajan! Jo edellä mainittu voimanostotanko on kansainvälisestikin hyvin suosittu rouhean karhennuksen ansiosta. Painonnostotanko ei häviä mielestäni Eleikon vastaavalle millään muotoa. Karhennus on hyvä, laakerointi herkkä ja tanko on muutenkin kaikin puolin laadukas. Lisäpisteinä vielä ainakin omissa kirjoissani painaa kotimaisuus. Miksei tukea kotimaista osaamista, kun sellaista täältä kerran löytyy?
Eleiko on ruotsalainen levytankojen ja muiden voimailuvälineiden huippuvalmistaja. Crossfitin ja siten myös painonnoston yleistyttyä tehtaalla onkin ollut ilmeisesti jonotuslista kysynnän ylitettyä tarjonnan. Suosiota ei myöskään haittaa, että painonnostossa monissa kansainvälisissä kilpailuissa aina Olympialaisia myöten on käytetään usein Eleikon välineitä. Parempaa näkyvyyttä saa hakea.
Uesaka on pieni japanilainen valmistaja, jonka tankoihin ja levyihin olen päässyt tutustumaan koulun salilla. Muualla Suomessa en olekaan ko. valmistajan välineisiin törmännytkään. Kokemukset ovat kuitenkin vain ja ainoastaan positiiviset! Tanko painii aivan samassa sarjassa Leokon ja Eleikon kanssa. Tangon laakerointi ei ole toteutettu perinteisellä neulalaakeroinnilla, vaan valmistaja nimittää ratkaisua dry metal rotation system – nimikkeellä. Googlettaminen ja valmistajan sivujen selaaminen ei ole antanut vielä tarkempaa vastausta, että millainen rakenne on käytännössä. Jos Uesakan välineet kiinnostavat, niin paras paikka kysellä on Tampereella sijaitseva Sportheavy.
Rogue on melkein räjähdysmäisesti suosiotaan kasvattanut valmistaja ja tarjoaa levytankoja aina yleistangoista painonnostoon tarkoitettuihin tankoihin. Ohio Bar kuuluu ensinnä mainittuun kategoriaan. Se on Yhdysvalloissa valmistettu ja erittäin kilpailukykyisesti hinnoiteltu.
Ivanko on amerikkalainen valmistaja, vaikkakin nimestä tulee ensimmäisenä mielleyhtymiä idän suuntaan. Etenkin voimanostajien keskuudessa suosittu valmistaja on kuitenkin harvinaisempi täällä Suomessa.
DHS on kiinalainen valmistaja, joka tarjosi välineet mm. Pekingin Olymipalaisiin. Hintatasoltaan keskiluokkaan sijoittuvat välineet vaikuttavat kiinnostavilta. Olen päässyt tähän mennessä kokeilemaan vain levypainoja ja tangoista ei ole vielä kokemusta, joten tässä vaiheessa tangoista ei voi sanoa tämän enempää. Kilpatangot ovat IWF:n hyväksymiä, jonka pitäisi toimia eräänlaisena osoituksen laadusta.
Jatkoa
Seuraavassa osassa kerron tarkemmin kokemuksia muutamasta mallista, joilla on kertynyt jo hieman nostokokemusta.
Vastaa