Kirjoitin viime joulukuussa blogipostauksen Dan Johnin innoittamana treenistä, jonka suora suomennos oli 23min miehen tekijä. Treeni koostuu viidestä eri liikkeestä. Kaikki sarjat aloitetaan kymmenestä toistosta, kun kaikkien liikkeiden sarjat on suoritettu, niin aloitetaan alusta ja tehdään yhdeksän toistoa joka liikkeessä. Sen jälkeen edetään kahdeksaan jne. Tätä iloa jatketaan, kunnes toistoja tehdään vain yksi per liike.
Entä tauot? Niitä ei ole tarkoitus pitää – ellei ole pakko.
Liikkeiksi valitsin samat kuin viime kerralla. Näin treeni pysyy vertailukelpoisena ja tiedän, että missä mennään. Valintana olivat:
Kahvakuulaetukyykky, kaksi 24kg kuulaa
Maastaveto Fat gripzien kanssa, 100kg
Yhden käden pystypunnerrus, 24kg kahvakuula
Leuanveto myötäotteella
Voimapyörä
Huomioita treenistä
Se on edelleen aivan yhtä ikävä tehdä, mitä ennenkin. Itse asiassa se oli jopa tiukempi kuin muistin! Tosin osasyynä tähän oli, että kädet olivat vielä selvästi vaihtopenkillä eilisten maastavetojen jälkeen. Otevoima ei meinannut riittää maastavedossa paksulla tangolla. Lisäksi leuanvedot tekivät tiukkaa. Näitä kahta liikettä lukuunottamatta treenin pystyisi tekemään melkein ilman ajatusta. Ensi kerralle on siis syytä lisätä painoa.
Aika parani reippaasti viime kerrasta! Tämä oli yllättävää, koska jouduin pitämään pari lyhyttä taukoa leuanvetojen välissä. Kaiken kaikkiaan ajan paraneminen on merkki siitä, että tehty harjoittelu on vienyt oikeaan suuntaan.
Asteikolla 1-10 sanoisin treenin olevan jossakin 9:n paikkeilla. Aivan jokapäivä tätä ei siis huvita tehdä.
Omegawave
Tein Omegawavella mittauksen aamulla normaalin tapaan. Kaikki näytti vihreää vaikka takana on ollut suhteellisen kova viikko harjoittelun suhteen. Harjoituskerrat eivät mahdu lukumäärältään kahden käden sormiin. Tein 10min treenin päätyttyä uuden mittauksen. Insinööriluonteena haluan määrittää asioita nuumerisesti, jos se on vain mahdollista. Subjektiivisille tuntemuksille on totta kai myös paikkansa ja ne ovat usein korvaamattomia. Kuitenkin jos niiden lisäksi saa vielä ns. kovaa dataa, niin aina parempi. Ei tarvitse olla pöytälaatikon terävin veitsi, että tietää harjoituksen olleen kova. Olo muistutti lähinnä tiskirättiä ja motivaatio mitä tahansa liikuntasuoritusta kohtaan ei ollut järin korkea. Lisäksi kädet suoranaisesti tärisivät! Tällaiseen tilaan päätyminen harjoituksen seurauksena ei ole todellakaan toivottavaa – ainakaan usein. Sillon tällöin rajoja on kuitenkin mielenkiintoista kokeilla.
Entä mitä Omegawave näytti? Leposyke oli hulppeat 90bpm makuuasennossa, eli yli 30bpm tavallista korkeampi. Lisäksi kaikki mittarit olivat täysin punaisella ja Recovery Pattern oli ottanut sukelluksen kuin pörssikurssi konsanaan.
En ole epäillyt hetkeäkään, etteikö systeemi toimisi. On kuitenkin aina mielenkiintoista saada välitöntä ja objektiivista palautetta.
Lopuksi
Mitä tällaisella harjoituksella saavutetaan? Kyseessä oleva harjoitus muistuttaa kieltämättä erästä nykyään hyvin suosittua treenimuotoa, joka päättyy fit-sanaan. Nopeasti järkeillen tällaisella harjoituksella pystyy parantamaan aerobista ja anaerobista energiantuottoa, eri lihasryhmien kestävyysominaisuuksia, hapenkuljetusta ja työkapasiteettia.
Nopealta arviolta 95% tekemästäni harjoittelusta on kaikkea muuta kuin tällaista. Harjoituskerroilla on jokin selkeä teema ja tavoite. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa puhdas voimaharjoitus, jonka pääliikkeenä on etukyykky tai enemmän taitopohjainen treeni, jossa harjoitellaan käsilläseisontaa. Luonnollisesti myös enerigantuotto systeemejä kuormittavaa treeniä tehdään vaikkapa juosten tai kahvakuulien avulla.
Jos harjoittelu koostuu lähes pelkästään aikaa vastaan tehtäväästä MetCon -tyyppisestä harjoittelusta, niin on epätodennäköistä, että hyvää voimatasoa pääsee kehittymään missään vaiheessa.
Toisinaan on kuitenkin hauska heittää aivot narikkaan tehdä jotain ns. nollat taulussa. Olen alkanut nimittämään tätä niin sanotuksi vapaan treenin konseptiksi. Valitse yksi päivä viikossa tai kahdessa ja tee mitä mieli tekee! Kirjoitan tästä oman blogipostauksen myöhemmin.