Olen kirjoittanut FMS:tä pariin otteeseen ennekin tässä ja täällä. FMS, eli täydeltä nimeltään Functional Movement Screen, on Gray Cookin ja Lee Burtonin vuonna 1997 perustama systeemi, jonka tarkoituksena on saada selvitettyä nopeasti ja luotettavasti, että onko yksilöllä riittävät valmiudet liikkumista ja harjoittelua ajatellen. Yksinkertaisesti urheilijoiden kohdalla se vastaa kysymykseen ”Can you go?”
Olen käyttänyt FMS:ää ja sen osia joitakin vuosia, joten systeemi on kokonaisuudessaan hyvin tuttu. Kun koulutus tuli nyt ensimmäisen kerran Suomeen niin en halunnut jättää tilaisuutta käyttämättä. Pätevyys on nyt siis pian ”tentittynä” myös virallista reittiä. Paikalla olikin noin 40 osallistujaa, joista arviolta puolet oli ulkomaalaisia. Osallistujia oli Saksasta, Hollannista, Ruotsista ja Norjasta. Paikkana oli Solvalla., joka oli varsin mukava tuttavuus.
Kurssin opetti brittiläinen Stuart Elwell ja avustamisesta vastasi Jyväskylästä kotoisin oleva fysioterapeutti Jani Parkkinen. Stuart aloitti kurssin kertomalla omia kokemuksiaan uransa alkupuolelta ja miten hän päätyi FMS:ään.
Stuart oli aloittanut työskentelyn fysioterapeuttina Englannissa nuorten jalkapalloilijoiden kanssa. Ensimmäiset kuukaudet hän seurasi ja opetteli seuran toimintatapoja. Pian hän sai seurajohdolta käskyn: ”Me haluamme shamppanjaa limpparin hinnalla!” Eli toisin sanoen oli saatava huipputuloksia pienillä resursseilla. Yksi merkittävä osa tässä palapelissä oli yksinkertaisesti pitää urheilijat ehjänä. Eri systeemien kokeilujen jälkeen Stuart päätyi FMS:n käyttöön.
Ensimmäisen kauden aikana hän vain keräsi tietoa ja screenin tuloksia taulukoiden niitä. Kauden kuluessa hän merkitsi myös ylös tapahtuneet loukkaantumiset. Kun kausi oli lopussa, niin yhteys matalien FMS-pisteiden ja loukkaantumisten välillä oli selvä. Hyvät pisteet saaneet pysyivät pääosin ehjänä ja matalat pistesaldon saaneet olivat käyneet usein telakan puolella. Mikä oli merkittävää, niin esimerkiksi tyypillisten, mutta sitäkin ikävämpien eturistisidevammojen lisäksi myös rasitusvammat (rasitusmurtumat yms.) olivat tällä ryhmällä yleisiä. Tulokset saivat myös seurajohdon vakuuttumaan, että harjoittelua pitää muuttaa niin, että pelaajat saadaan turvallisena pidetyn 14 pisteen rajan yli.
Lyhyesti sanottuna FMS antoi Stuartille työkalun, jonka avulla hän pystyi 10 minuutissa selvittämään kohtuullisen luotettavasti, että voiko pelaaja osallistua harjoituksiin ilman rajoituksia. Jos ei, niin mitä hän sen sijaan voi tehdä? Kenenkään arvonsa veroisen valmentajan, fysioterapeutin tai terveydenhuollon ammattilaisen ei pitäisi vetää urheilijaa kentältä kokonaan pois, ellei se ole urheilijan edun mukaista. Lähes aina löytyy joitakin laji- tai fysiikkaharjoitteita korjaavien harjoitteiden lisäksi, joita urheilija voi tehdä.
Artikkeli Aamulehdessä tiistaina 31.3! Ei siis edes aprillipäivän juttuja…
Voimaharjoittelun puolelta esimerkkinä tästä voisi ottaa vaikkapa epäsymmetrisen 1 ja 2 pisteen tuloksen olkapään ja rintarangan liikkuvuustestissä. Pään päälle työntävät liikkeet on usein syytä jättää pois tai ainakin tehdä hyvin vähällä volyymilla, kunnes tilanne saadaan korjattua. Sen sijaan vaakasuunnassa työntäviä ja vetäviä liikkeitä voidaan silti usein tehdä, joskin kevyemmällä volyymilla ja/tai kuormituksella.
Kuten kaikella, myös FMS:llä on epäilijänsä ja niin sen puolesta kuin vastaankin löytyy useampi tieteellinen julkaisu. Systeemi ei ole siis idioottivarma, mutta toistaiseksi tietääkseni parasta, mitä tähän käyttötarkoitukseen on tarjolla. Niin kauan kun naulan saa uppoamaan vasaralla helposti puuhun, niin vasaraa kannattaa todennäköisesti käyttää. FMS:ää käytetään aivan huipputasolla, kuten NBA:ssa, NHL:ssä, NFL:ssä ja jalkapallon mestarien liigassa. Alla olevasta videosta näkee 1:40 kohdalla kun Charlie Weingroff soveltaa sitä Niken koripalloleirillä.
En kirjoita testien sisällöstä sen tarkemmin, sillä se on tehty jo aiemmissa kirjoituksissa. Alla vielä joitakin sekalaisia huomioita tai muita huomion arvoisia asioita, mitä pitkästä viikonlopusta jäi mieleen:
- FMS:n tarkoitus on vastata kahteen kysymykseen: onko kehon toiminnassa suuria puutteita ja/tai epäsymmetrioita – ei muuta. Tarkoitus ei ole suinkaan saada ihmisiä tekemään korjaavia harjoitteita viikot ja kuukaudet läpeensä. Apu pitäisi löytyä viikoissa, ei kuukausissa. Jos näin ei tapahdu, niin lähestymistapaa on paras miettiä uudestaan.
- Korjaavista harjoitteista pitäisi saada parhaimmillaan välitön vaste. Tehdään screeni, suoritetaan muutama korjaava harjoite, tehdään screeni uudestaan ja toistetaan tarvittaessa.
- Edelliseen liittyen: ”You can spred peanut butter on sombedy and if it works to fix the FMS, you´re following the rules of FMS.” –Charlie Weingroff
- Charlie Weingroff on sanonut FMS:stä myös toistamiseen lainauksen arvoisesti: ”Jos screenissä ilmenee puutteita, niin tätä voisi verrata tietokoneen vikasietotilaan. Näytöllä on kuva, mutta vain pieni osa ohjelmista ja sovelluksista on käytössä. Tätä voisi verrata jossakin määrin myös ihmiskehoon. Kaikki toiminnot eivät ole käytössä tai niissä on suuria kompensaatioita.”
- Kaikki seitsemän eri testiä tulee arvostella mahdollisimman tarkasti. ”When in doubt, score low!” Ei ole omassa myöskään ”vahvaa kakkosta” tai 2+ pisteitä. Skaala, jossa liikutaan on yksinkertaisesti 0, 1, 2, ja 3.
- Paras screeni, jonka Stuart oli nähnyt 10 vuoden uransa aikana oli 19 pistettä!
- Lisäksi Stuart ei ole koskaan nähnyt symmetristä 3 pisteen tulosta keskivartalon kiertoliikkeen vastustusta mittaavassa rotary stability –testissä.
- Palloilijat ja vastaavien lajien urheilijat eivät liiku yleisesti kovin hyvin. Parhaita ovat tyypillisesti voimistelijat, tanssijat ja kamppailu-urheilijat.
- On mielenkiintoista, että nykyisen näytön mukaan vähintään 14 pistettä saaneilla loukkaantumisriski on noin 15%, kun taas sen alla olevilla se on vastaavasti niinkin suuri kuin 51%. Huomion arvoista on, että samaisen näytön mukaan esimerkiksi äärimmäisen harvinainen täydet 21 pistettä ei tee välttämättä kenestäkään loukkaantumisvapaampaa verrattuna 14 pisteen saldoon. Toki näin voisi luulla, mutta näyttöä ei ole vielä olemassa.
FMS on siis entistä kiinteämpi osa omaa valmennuspalettia. Jos kiinnostuist screenista tai vaikkapa valmennuksesta, niin ota yhteyttä! jukka.maennena@gmail.com
Vastaa