Jyväskylässä pidettiin menneellä viikolla järjestyksessään 17. kansainvälinen symposiumi. Aiheena oli biomekaniikka. Omalla kohdalla osallistuminen jäi harmillisen lyhyeksi ja muistiinpanoja ei kertynyt sen vuoksi kovin paljoa. Niin sanotusti parhaimpia paloja on kuitenkin poimittuna alla.
Alkuun kuitenkin varoituksen sana, että muistiinpanot eivät ole valmiiksi pureskeltua ja viimeiseen asti hiottua artikkelimuotoista tekstiä vaan nimenomaan muisiinpanoja. Toivottavasti niistä on kuitenkin hyötyä tai herättävät ajatuksia tavalla tai toisella. Erityisesti professori Anthony Blazevichin esitys oli erinomainen niin sisällöltään kuin ulosanniltaan.
Is there inhibition during eccentric contractions? Prof. Per Aagaard (University of Southern Denmark)
Esiintyykö eksentrisen lihassupistuksessa inhibitiota? Lyhyesti vastattuna, kyllä.
Miksi hermoston säätelykyky on tärkeä? (Why is neural modulation important?)
- Rebound-efekti venytys-jännityssyklin aikana.
- ”Hidastus-toiminto” (engl. dampening) esimerkiksi askelluksen aikana tai hypyn alastulossa.
Voimaharjoitelleilla koehenkilöillä etureiden lihaksen sähköstimulaatio ei suurentanut eksentrisen lihassupistuksen suuruutta toisin kuin harjoittelemattomilla henkilöillä. Voimaharjoittelu voi siis mahdollisesti johtaa jonkinlaisen inhibitio-mekanismin pienenemiseen, mikä lisää tahdonalaista lihassupistuskykyä(?)
Suurin osa eksentrisen lihassupistuksen inhibitiosta tapahtuu tämän hetken näytön mukaan selkärangassa.
Jotta inhibition pystyy poistamaan, se edellyttää todennäköisesti pitkäaikaista (useita vuosia) korkeaintensiteettistä voimaharjoittelua. Tämä on havaittavissa käytännön tasolla hyvin mm. yleisurheilijoiden kohdalla.
Nopeusvoimaharjoittelulla (matala vastus, suuri liikenopeus) ei vaikuttanut positiivisesti eksentriseen voimantuottoon.
Eksentrisen voimantuoton hyötyjä:
- Nopeampi ja voimakkaampi venytys-jännityssykli
- Nopeampi kiihdytys esimerkiksi suunnanmuutosten yhteydessä
- Antagonistien eksentrisen voimatason lisääminen saattaa vähentää loukkaantumisriskiä mm. suojaamalla niveliä
Johtopäätöksiä:
- Aivoissa on erilaiset aktivointitoiminnot eksentriselle ja konsentriselle lihassupistukselle.
- Syttymistiheys on pienempi eksentrisessä vs. konsentrisessa lihassupistuksessa niin submaksimaalisessa kuin maksimaalisessa supistuksessa.
- Inhibition sijainti sijaitsee todennäköisesti selkärangassa aivojen sijaan (engl. spinal rather than cortical, likely involving post-synaptic as well as pre-synaptic inhibitory mechanisms.)
- Motoristen neuronien inhibitiota eksentrisessä lihassupistuksessa voidaan pienentää (tai jopa poistaa) korkeaintensiteettisellä voimaharjoittelulla.
- Toiminnalliset muutokset: Suurempi lihaksen jäykkyys -> Voimakkaampi ja nopeampi jännitys-venytyssykli, paremmat nopeusvoimaominaisuudet ja suurempi RFD.
Eccentric exercise for tendon rehabilitation Prof. Peter Magnusson (University of Copenhagen, Denmark)
Luulo on ollut monta vuotta, että jänteet ovat aineenvaihdunnallisesti ei-aktiivisia. Viime vuosina ilmestynyt näyttö osoittaa kuitenkin toisin eli jänteet ovat itse asiassa aineenvaihdunnallisia aktiivisia.
Radiohiiliajoituksen avulla tehtyjen tutkimusten mukaan koehenkilöillä oli Akillesjänteessä samoja soluja kuin syntyessään. Tämä havainto on jänteiden uusiutuvuutta ja aineenvaihdunnallista toimintaa vastaan.
Patella-jänteen hypertrofiaa on tutkittu raskaassa voimaharjoittelussa, jossa ilmeni noin 4-6 % kasvua poikkipinta-alassa. Unliateraalisissa lajeissa (pallopelit yms.) hypertrofia oli huomattavasti suurempaa, jopa 20-25 %. Hypertrofia tapahtuu mahdollisesti puun kasvamisen tapaan eli ytimen ulkopuolelle kasvaa lisää ”kerroksia”.
Juoksijan polvi -vaivassa leikkaus ei johda useinkaan parempaan lopputulokseen verrattuna konservatiiviseen hoitoon.
Lihassupistuksen tyypillä (eksentrinen, konsentrinen, isometrinen) ei ole vaikutusta jänteessä tapahtuvaan hypertrofiavasteeseen.
Summa summarum. Voima on tärkeä tai tärkein stimulaatio jänteiden adaptaatioille, lihastyötavasta riippumatta. Tempolla on myös merkitystä. 1 s tempolla (nousu ja lasku) tehdyillä harjoitteilla ei tapahtunut tutkimuksessa yhtä suurta jänteen hypertrofiaa kuin 3 s tempolla (nousu ja lasku).
Ja loppuun vielä erinomainen kysymys Lihastohtori Juha Hulmilta liittyen kuntoutuksessa käytettäviin liikkeisiin. Kuntoutuksessa on toisinaan suosittu pitkillä lihaspituuksilla tehtäviä liikkeitä, joille on ominaista mahdollisesti voimakas venytyksen tuntu. Lihaspituudella ei ole kuitenkaan suurta merkitystä jännevammojen kuntoutuksessa. Merkittävin tekijä on lihaksen tuottama voima, joka puolestaan välittyy jänteeseen. On tosin huomion arvoista, että pitkillä lihaspituuksilla on joskus potentiaalia suurempaan voimantuottoon.
Muscle, tendon and neural contributions to flexibility. Prof. Anthony Blazevich (Edith Cowan University, Australia)
Käsitteistä tulisi päästä ensin yksimielisyyteen. Mitä venyvyys tai fleksibiliteetti oikein tarkoittaa? Englanninkielessä on muun muassa seuraavia määritelmiä: What is flexibility?
- Resistance to stretch
- Maximum ROM
- Tolerance to joint movement
- Muscles conctracting or relaxed?
- Stretch velocity?
- Own volition or external force?
Lihakset eivät voi pidentyä ”loputtomasti”. Itse asiassa lihaksen pidentyessä, se vastustaa entistä enemmän uusia suurempia lihaspituuksia. Koska liikerataa on mahdollista suurentaa vielä tästä eteenpäin, selityksenä liikeradan kasvamiseen saattaa olla parempi ”venytyksen kestäminen” (engl. stretch tolerance).
EMG:llä tutkittuna, lihaksen aktivaation väheneminen ei näyttäisi olevan lisääntyneen liikkuvuuden tai lihaspituuden kasvun selityksenä. EMG-käyrä on usein käytännössä lähes tasainen venytyksen aikana jo vasta-alkajilla.
Liikeradan/ROMin suuruus on mahdollisesti ”(tietoinen) päätös”. Kun venytys tuntuu voimakkaalta ja/tai liikerata vaikuttaa tai tuntuu suurelta, päätämme venytyksen olevan riittävän suuri tai jopa uhkaava ja näin sitä vastustetaan.
Jännitys-rentoutus -venytys (engl. contract relax = CR) vaikuttaa niin lihakseen kuin jänteeseen. Johtuuko CR-venytysten parempi toimivuus tästä eikä niinkään hermostollisista mekanismeista?? Mielenkiintoista kyllä isometrisen jännitysten tekemisestä erikseen venytysten ulkopuolella tuotti eräässä tutkimuksessa saman tuloksen kuin perinteiset CR-venytykset.
Tärkeää muistaa konteksti ja sen tärkeys! Mitä tapahtuu, jos jokin seuraavista seikoista muuttuu tarkastelussa olevalla henkilöllä tai ryhmällä?
- Liikkeen tai venytyksen nopeus muuttuu?
- Ikä? Eri ikäryhmillä erilaisia tuloksia.
- Sukupuolten välillä on eroja.
Lopulta muutokset ROM:issa on verrannollinen kykyyn kestää kuormitusta (engl. tolerance of loading)!!
Tiivistettynä notkeilla (engl. flexible) henkilöillä on yhteistä:
- Venytyksen kesto (engl. stretch tolerance) on suuri
- Lihasjännekompleksin jäykkyys on pienempi.
- EMG:llä mitattuna lihasaktiivisuus kasvaa myöhemmin liikeradassa.
- Jänteen kohdistama vastustus ilmenee myöhemmin liikeradassa.
- Lihasten pienempi poikkipinta-ala (don´t get too big of fat…)
Vastaa