Harjoitteluun liittyen lähes kaikki asiat ovat yksinkertaisia. Tartu painoon, nosta se maasta pään päälle useita kertoja, lepää ja toista tarvittavan monta kertaa. Toki matkalle liittyy huomattava määrä nyansseja: Onko olkapäissä ja rintarangassa riittävä liikkuvuus vaikkapa tempauksen tekemiseen? Osaako henkilö pitää olkapäät turvallisesti ”pakattuna” yhden käden pystypunnerruksen aikana? Pelkästään kyykyn teoriaan ja opettelemiseen voitaisiin käyttää viikonlopun mittainen kurssi. Perusteisiin pääsee kuitenkin useimmissa tapauksissa kiinni huomattavasti helpommalla.
Yli 95% ihmisistä harjoittelun tulisi olla yksinkertaista. Se ei tarkoita kuitenkaan, että se olisi välttämättä helppoa! Jos haluat saada lisää lihasmassaa, niin kompleksit tai 2-4 eri moninivel-liikettä tehtynä 3×10 sarja-toisto-yhdistelmällä ja 60s lepojaksoilla hoitaa todennäköisesti homman kotiin. Huomasitko, että näillä on yhdistävänä tekijänä, että kumpikaan vaihtoehto ei ole helppo? Yksinkertaisia ne kyllä ovat. Kompleksit kestävät yleensä juuri sen verran pitkään, että mieli olisi tehnyt laskea tanko/kahvakuula/hiekkasäkki/naapurin koira/tai mikä tahansa väline alas jo hyvän aikaa sitten. Jälkimmäisessä 3×10 vaihtoehdossa pieni epätoivo alkaa hiipimään hiljalleen mieleen kun tangon laskiessa tietää, että minuutin päästä on aika mennä jo uudestaan.
Älä monimutkaista harjoitteluasi (tai muutakaan elämää) turhaan. Mikä erottaa huiput keskivertoharrastajista? Huiput ovat poikkeuksetta parempia perusteissa. Hyvä koripalloilija on viettänyt oman aikansa tekemällä vapaaheittoja väsymykseen asti. Sen johdosta pallo uppoaa koriin todennäköisesti myös pelitilanteessa. Harjoittelua tehdessä takerrutaan harmillisen usein merkityksettömiin yksityiskohtiin, jotka ovat korkeintaan kuorrute kakun päällä. Pitäisikö reiden koukistukset tehdä varpaat sisään vai ulos käännettynä? Mikä on liikkeen tempo? Voinko tehdä liikkeen maastavedon jälkeen? Kaikki nämä ovat tietyssä kontekstissa käypiä kysymyksiä, mutta ellei salilla ole saavuttanut kiitettävää voimatasoa, niin aika ja energia on paremmin käytetty, kun se on säästetty tangon alle.
Keskity moninivel-liikkeisiin. Ei, ranskalainen punnerrus tai pohjenousut eivät käy pääliikkeistä. Opettele liikkeet kunnolla ja pyri parantamaan niitä joka harjoituskerralla. Älä vain käy liikkeitä läpi ajattelematta mitä teet.
Dan Johnin One lift a day -ohjelma on tämän periaatteen ilmentymä. Jos alkulämmittelyn ja liikkuvuusharjoitusten jälkeen käyttää 45min tekemällä pelkästään leuanvetoja tai etukyykkyjä, niin saat todennäköisesti enemmän aikaan kuin kaikki salilla kävijät sinä päivänä yhteensä.
Yksinkertaista – ei välttämättä helppoa. En ole suinkaan keksinyt sanontaa itse, vaan lukenut sen itseäni viisaammilta. John Powell on yhdysvaltalainen kiekonheittäjä, joka pokkasi urallaan monta olympiamitalia ja vielä useamman olympiaedustuksen. Menestys jättää jälkiä. Jos tämän tason herrasmies puhuu, niin minä kuuntelen. Tarina sanonnan synnystä menee seuraavasti:
”The story goes that John Powell walked a group through the basics movements reminding them over and over the basic technique of discus throwing. When they moved on to a faster pace, a boy hit the ground. He looked up and said: “You said this was easy.” “I said it was simple, not easy.”
Tällaista paasaamista tänä lauantaina. Ei muuta.
Vastaa