Faskiat, eli arkisemmalta nimeltään lihaskalvot ovat jo vanha löydös anatomian kartalla, mutta niiden roolia on alettu ymmärtämään paremmin vasta viime vuosina. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus perehtyä tiiviissä paketissa, että mikä faskia on, mitä se tekee ja mitä sen kunnon ylläpitämiseksi voi tehdä.
Niin mikä faskia?
Faskia on sidekudoskalvo, joka ympäröi ja peittää ja jopa lävistää lihaksia ja muita kudoksia ja elimiä. Yleisesti vallitsevan käsityksen mukaan faskia on vain ihon ja lihasten välinen kalvomainen kerros. Tämä käsitys on kuitenkin virheellinen, sillä faskia rakenteeltaan paljon monimutkaisempi. Yksi parhaista vertauksista faskiaan liittyen on ajatella sitä ikään kuin appelsiinin tapaisena rakenteena. Appelsiinin sisällä on lohkoja ja kennomaisia rakenteita. Faskia ympäröi lihakset ja muut kudokset samalla tapaa. Sen verkkomainen rakenne pitää elimistön ”kasassa”,, kuitenkin mahdollistaen samalla joustavan ja monipuolisen liikkeen.
Faskia ei ole kuitenkaan äärettömän elastista. Paikoittain se on jopa jäykempää kuin lihaskudos. Se voi jäykistyä vielä huomattavasti lisää vammojen, huonon ryhdin, epäergonomisten (työ)asentojen, liiallisesti toistuvien liikkeiden tai suuren kuormituksen johdosta. Faskian kireys aiheuttaa puolestaan elimistöön epätasapainotiloja ja epäsymmetriaa. Vedä t-paidan helmaa alaspäin toisesta laidasta ja katso, että mitä vastakkaisen kainalon kohdalla tapahtuu. Paita venyy myös sieltä. Toisin sanoen kaikki on yhteydessä kaikkeen. Jos ”t-paita”, eli tässä tapauksessa faskia, on koko ajan venytettynä, niin liikkuminen ei ole varmasti niin hyvää tai esteetöntä, mitä se voisi optimitilanteessa olla. Tämä antaa hyvän, joskin pelkistetyn, kuvan faskian roolista ja sen terveyden merkityksestä.
On vielä mainittava erikseen faskian, että kaiken tämän lisäksi faskian rakenne on nestemäinen. Siitä huolimatta se pystyy kantamaan jännitystä! Faskiaa onkin verrattu pesusieneen, joka tarvitsee oikean määrän kosteutta säilyttääkseen tietyt ominaisuudet. Vaikka sienistä ei pysty rakentamaan pilvenpiirtäjää, niin faskia pystyy silti kantamaan kuormitusta. Kun sieni kuivuu, se tulee hauraaksi ja murtuu helposti. Toisaalta, kun sieni on märkä, niin se on joustava ja kestävä. Esimerkiksi kun kostean sienen painaa kasaan, niin se palautuu alkuperäiseen muotoon.
Historiaa
Faskioiden historia on sinänsä mielenkiintoinen, että dissektiossa ne haluttiin riisua vain mahdollisimman nopeasti pois, että esimerkiksi lihakset saatiin siististi näkyviin ja niiden rooli ihmiskehon toiminnassa määriteltyä. Kiinnostus faskioihin on seurannut vasta myöhemmin. Merkittävän faskialinjan saaminen ruumiista irti kokonaisena ei ole kovinkaan vuotta takanapäin.
Faskioista ei voida puhua mainitsematta Thomas Myersin nimeä. Hänen Anatomy trains –teos on uraa uurtava ja edelleen enemmän kuin paikkansa pitävää luettavaa. Kirja on todellakin kaikkea muuta kuin kevyttä luettavaa, mutta aiheesta kiinnostuneille ajallisen panostuksen arvoinen.
Kaikki liittyy kaikkeen
Anatomiassa lihaksilla on aina määriteltynä tarkat kiinnityskohdat. Tämä kuvaus tai ajatusmalli antaa käsityksen, että jokainen lihas on oma erillinen yksikkönsä, jolla on selvä alku- ja loppupiste. Periaatteessa tämä onkin tavallaan totta, jos asiaa haluaa ajatella pelkistetystä näkökulmasta. Tarkempi ja todellisempi malli olisi, että esimerkiksi pohjelihas muuttuu nilkkaa kohti päin mennessä rakenteeltaan tiheämmäksi ja jäykemmäksi, päätyen akillesjänteeksi, joka puolestaan muuttuu lopulta vieläkin jännettä tiheämmäksi kantaluuksi.
Kehossa on lukuisia erilaisia faskialinjoja. Anatomy trains –kirjassa nämä kaikki ovat esitetty kattavasti kuvien kera. Esimerkiksi alla kuvassa oleva superficial back line on olennainen osa ns. kehon takaosan kinemaattista ketjua. Vanha temppu faskian merkityksen ymmärtämiseksi menee seuraavasti:
- Kumarru eteen ja kurota niin pitkälle kohti varpaita kuin mahdollista.
- Hiero molempia jalkapohjia tennispallolla tai erillisellä jalkapohjan rullaamiseen tarkoitetulla rullalla.
- Toista eteenpäin taivutus.
Mitä todennäköisimmin jälkimmäisellä yrityksellä liike tuntui selvästi helpommalta ja pystyit kurottamaan pidemmälle! Kyseessä mikä tahansa temppu, vaan tavanomainen pehmytkudoksen käsittely. Jalkapohjassa sijaitseva faskia, tarkemmalta nimeltään plantaarifaskia, on osa edellä mainittua ”takaketjua”. Sen käsitteleminen tuo positiivisen vaikutuksen koko linjaan, mikä johtaa usein parempaan liikkuvuuteen.
Kuva: crossfitsweatshop.com
Faskia ja proprioseptiikka
Propriosepktiikka tarkoittaa asennon ja liikkeen aistimista sekä hahmottamista vapaassa tilassa. Aivan viime hetkien löytö on, että faskiassa on yksi elimistön tiheimmin hermotettuja elimiä! Faskiassa on jopa 6-8 kertaa enemmän hermopäätteitä verrattuna lihaskudokseen.
Tämän johdosta on vähintäänkin järkeen käypää, että hyvin toimiva faskia on edellytys hyvälle ja luonnolliselle liikkeelle. Niin sanottujen ”tehdasasetusten” palauttaminen ei välttämättä onnistu, jos faskiassa tai muissa kudoksissa on selviä vikatiloja, tulehduksia tai muita enemmän tai vähemmän kroonisia vammoja. Sen vuoksi onkin äärimmäisen tärkeää, että faskia olisikin mahdollisimman hyvässä kunnossa. Sama pätee luonnollisesti toki myös yhtälailla lihaksiin.
Huoltotoimet
Mitä faskian hyvinvoinnin eteen voi sitten tehdä?
Faskian (ja koko kehon) hyvä nesteytys on siis tärkeää sen hyvälle toiminnalle. Liikkuvuus ja kimmoisuus ovat hyvin pitkälti riippuvaisia siitä, että miten hyvin faskia on nesteytetty. Juominen on arvatenkin faskian nesteyttämiseksi tärkeää. Se, että faskian nestetasapaino on ollut huono tarkoittaa kuitenkin todennäköisesti sitä, että nesteytyksestä vastaavat ”putket” tai virtauskanavat (microvacuole) ovat tukossa tai puristuneet kiinni. Jotta faskiaan saadaan oikea nestetasapaino pitää nämä pienet solmut ja yhteen liimautuneet kohdat avata. Tässä kohtaa lihashuolto ja pehmytkudoksen käsittely astuvat kuvaan mukaan. Foam rollerin ja vastaavien apuvälineiden käyttö on suositeltavaa helppouden ja kustannustehokkuuden vuoksi. Perinteinen hieronta, ART ja Rolfaus ovat hieman harvinaisempia, mutta erityisen toimivia vaihtoehtoja.
Kuva: meltmethod.com
Tähän mennessä esitetyn asian valossa on selvää, että esimerkiksi venyttely ei voi todennäköisesti kohdistua vain ja ainoastaan yksittäiseen lihakseen. Sen sijaan venytyksen kohteena ovat lihasryhmät ja erityisesti lihaskalvot, eli faskiat. Faskioita voi huomioida venyttelyssä tekemällä siitä moniulotteisempaa. Esimerkiksi pakaraa tai takareittä voi venyttää monesta eri kulmasta, jolloin venytykseen saa aivan eri tuntuman ja näin myös eri faskialinjoihin voidaan saada vaikutusta. Esimerkiksi FST-venyttelyssä on huomioitu tämä seikka.
Kolmantena tulee liike – erityisesti monipuolinen liike. Liike toimittaa myös nestettä perille faskiaan toimien pumpun tapaan. Liikkeessä tulee kuitenkin olla paljon variaatioita niin liikelaajuuden, suunnan kuin temponkin suhteen.
Faskian huoltotoimiin ei liity siis mitään uutta ja mullistavaa. Sanalla sanoen se edellyttää siis jokseenkin perinteistä lihashuoltoa. Tekstin antina olikin ennemmin tehdä tutuksi faskian rooli ja sen suuri merkitys kehon toiminnassa.