Viimeinen viikko on vierähtänyt Arizonan lämmössä Phoenixissa. Auringon näkeminen monen kuukauden tauon jälkeen on tehnyt enemmän kuin hyvää ja sitä oppi arvostamaan riittävästi vasta päästessäni paikan päälle. Olen tullut jo viikon aikana sen verran krantuksi, että olin eilen vetäytymässä sisätiloihin auringonlaskun jälkeen koska lämpötila laski 16 celcius asteen tuntumaan.
Sitten itse asiaan.
Pääasiallinen syy Phoenixiin matkustamiseen on Stretch to win –kurssi. Jos nimi ei kerro paljoa, niin ei hätää. En tiennyt itsekään kurssista mitään vajaa vuosi takaperin. Ollessani Ruotsissa Eleikon päämajalla Poliquin PICP 1&2 kursseilla kysyin Poliquinin pääkoutsi Derek Woodskelta, että mitä koulutuksia kannattaisi käydä seuraavaksi? Hänen vastauksensa oli Stretch to win. Hän suositteli kurssia siis jopa ennen omaa tarjontaansa, eli Poliquinin 3. kurssin ottamista. Joko Derek oli todella rehellinen tai laski leikkiä.
Jos Derek ei ole ennestään tuttu, niin hänen The Manimals guide –blogi on tutustumisen arvoinen.
Odotukset ja tavoitteet
Kaikki tietävät mitä venyttely on pääpiirteissään, jotkut jopa tekevät sitä omatoimisesti. Toiset saavat siitä enemmän hyötyä irti kuin toiset frekvenssistä ja tekniikasta riippuen.
En ollut suoraan sanoen aivan varma, että mitä kurssilta odottaisi. En ollut nähnyt tai päässyt ensikädeltä kokemaan, että millainen ”hoitomuoto” oikeasti on kyseessä. Siltä osin pakka oli siis täysin avoinna. Tavoitteena oli puolestaan saada konkreettisia keinoja työkalupakkiin, jotta niinkin helposta ja yksinkertaisesta lihas- ja kehonhuollon muodosta kuin venyttelystä saisi kaiken mahdollisen hyödyn irti.
Venyttelyn eri muodot
Venyttelyä on montaa eri lajia. Tavallisin on varmastikin staattinen venyttely, jossa venytys pidetään tasaisesti tietyn aikaa. Dynaaminen venyttely tapahtuu puolestaan liikkeen avulla (esimerkkinä jalan heilautu eteen taakse) ja ballistinen venyttely on puolestaan siitä hieman aggressiivisempi variaatio. PNF-venyttelyssä käytetään jännitys-rentoutus –sykliä tehostamaan venytystä. Toteutus tapahtuu niin, että venytettävä lihas jännitetään hetkellisesti. Sitä seuraavan rentoutuksen jälkeen venytystä voidaan viedä entistä pidemmälle. Hermostoa siis ikään kuin huijataan. Jos lihas tuntuu kireältä jossakin asennossa, niin sen jännittäminen saa sen entistä kireämmäksi. Rentoutumisen jälkeen alkuperäinen asento ei tunnukaan olevan enää niin lähellä liikeradan ääripäätä kuin ennen ja venytystä voidaan viedä hieman pidemmälle.
FST perustuu hyvin suurelta osalta hieman muunneltuun PNF-venyttelyyn. Edellä oleva kuvaus oli vain yleiskatsaus aiheesta, sillä siihen liittyy paljon muutakin.
Taustaa FST:stä
FST, pidemmälä nimeltää fascial strething therapy, keskittyy yksittäisten lihasten sijasta lihasryhmiin ja lihaskalvoihin, eli toiselta nimeltään faskioihin. Faskiat ovat sidekudosta, jotka ympäröivät kaikkia lihaksia yhdistäen ne toisiinsa muodostaen erilaisia toiminnallisia linjoja. Niiden täyttä merkitystä ja vaikutusta ei ymmärretä vieläkään täysin, vaikka ne eivät ole uusi löydös. Thomas Myers on perehtynyt aiheeseen tietosanakirjamaisessa Anatomy trains –teoksessaan varsin syvällisellä tasolla. Jos anatomia kiinnostaa hiukankin, niin suosittelen teoksen hankkimista kirjahyllyyn.
Taustajoukkona FST:n takana ovat Ann ja Chris Frederick. Heillä on molemmilla vahva tausta kilpatanssissa. Lisäksi Chris on työskennellyt fysioterapeuttina yli 25 vuotta. Ann toimi pitkään puolestaan tanssinopettajana kehittäessään samalla FST:tä. Sanat eivät tee oikeutta, miten osaavia ja ennen kaikkea hauskoja ihmisiä he ovat! En ole ollut missään koulutustilaisuudessa, jossa olisi ollut yhtä hyvä ja rento ilmapiiri. Ja tämä ei ole vähän sanottu. Annin ja Chrisin seurassa oleminen on jatkuvaa viihdettä – kuitenkaan itse opetusta unohtamatta.
FST toteutetaan aina sertifioidun terapeutin toimesta. Hoito keskittyy siis yksittäisten lihasten sijasta myös faskioiden venyttämiseen. Käytännössä se tarkoittaa, että venytykset tehdään useassa eri kulmassa ja tasossa venytyksen suuntaa vaihdellen. Tämän pystyy toteuttamaan joissakin venytyksissä omatoimisesti, mutta se ei kuitenkaan vedä vertoja hyvän terapeutin antamalle hoidolle.
Fakta, että Ann ja Chris ovat pitäneet aikoinaan yhteisiä kursseja tähän aihepiiriin liittyen Charles Poliquinin kanssa puhuu puolestaan. Nykyään molemmilla organisaatioilla on täysi työ oman kurssiensa järjestämisessä, jonka vuoksi aikaa ei ole löytynyt yhteiselle kurssille, joka on sinänsä hieman sääli.
Mikä tekee FST:stä erikoisen?
Kuten edellä sanottiin, niin FST yhdistelee muunneltua PNF-venyttelyä monessa tasossa ja kulmassa tapahtuviin venytyksiin. Lisäksi jokainen venytys toteutetaan traktion kanssa, joka tarkoittaa selvällä suomenkielellä, että raajaa vedetään poispäin nivelestä. Tämän ansiota nivel saa enemmän tilaa liikkua ja ikään kuin tilaisuuden ”avautua”. Esimerkiksi lonkkanivelten kohdalla tämä on varsin tervetullutta, sillä nopeasti miettien en keksi yhtään arkielämän ulko- tai sisäpuolella olevaa tilannetta, jossa näin tapahtuisi. Traktio auttaa tai poistaa kokonaan nivelessä esiintyvän epämiellyttävän paineen (engl. pinching) tunteen, jota voi joskus venyttelyssä ilmetä.
Mikä tärkeintä venytykset synkronoidaan hengityksen kanssa! Venytys viedään pidemmälle aina uloshengityksen aikana. Syynä tähän on, että vartalossa on yksinkertaisesti enemmän tilaa uudelle liikeradalle kun keuhkot ovat tyhjät tai tyhjenemässä. Lisäksi keskushermosto menee hetkellisesti kohti parasympaattista hermoston haaraa uloshengityksen aikana, mikä auttaa rentoutumista venytysten aikana.
Mitä FST:stä sitten hyötyy? Kelpo kysymys ja vastaan siihen parhaani mukaan. Omat havaintoni kurssin jäljeltä ovat:
Parantunut liikkuvuus. Rintarangan ja olkapäiden liikkuvuus ovat olleet aina minulle se heikoin lenkki. Vaikka olen saanut ne FMS-testauksen mukaan riittävälle tasolle, niin liikkuvuus parani selvästi kurssin seurauksena.
Vähentynyt lihaskireys. Arviolta 2/3 omasta harjoittelusta tapahtuu kahvakuulilla. Se sisältää paljon etuheilautuksia (oikeasti paljon), rinnallevetoja ja tempauksia. Kaikki nämä liikkeet ottavat kovasti ns. takaketjuun, eli pakaroihin, selkään ja takareisiin. Takareidet ovat olleet välillä sen verran kireät, että olen tuntenut välillä jopa kävellessä pienen venytyksen jalan ollessa suorana. Kurssin toisen päivän jälkeen ottaessani pari juoksuaskelta autolta kämpille koin ahaa-elämyksen, että jalat eivät ole liikkuneet näin vaivattoman tuntuisesti pitkään aikaan!
Parasympaattisen hermoston aktiivisuus. Parasympaattinen hermosto vastaa kaikista ”palauttavista toimista” elimistössä. Sympaattinen hermosto on puolestaan sen vastakohta. Molempia tarvitaan, mutta moni länsimaalainen hyötyy, jos parasympaattista hermostoa saadaan aktiivisemmaksi. Päivittäiset Omegawavella tehdyt mittaukset kertoivat, että suunta oli selvästi enemmän parasympaattisen hermoston puolelle, joka on sinänsä mainio asia.
Tuossa siis omata huomioni kurssin ajalta. Muita hyötyjä, joita FST: avulla voi saavuttaa ovat mm:
-Parantunut ryhti
-Proprioseptiikan paraneminen
-Endorfiinien eritys
-Laskee loukkaantumisriskiä
-Selkävaivojen väheneminen
-Parantaa kehon symmetriaa
-Parantaa unta
Hurjia väittämiä, mutta en epäile hetkeäkään, etteikö FST:llä olisi vaikutusta näihin osa-alueisiin.
Yksi kurssilla mukana ollut osallistuja oli kärsinyt pitkään olkapään alueen kivuista. Etenkin tämä vaivasi valakyykyssä. Hän oli kokeillut lähes kaikkea mitä kuvitella saattaa aina siihen asti, että oli tehnyt lämmittelyä ja korjaavia harjoituksia niin paljon, että ne veivät lopulta koko treeniajan. Tämäkään ei kuitenkaan auttanut. Olkapää oli tuntunut hieman paremmalta kurssin edetessä ja toiseksi viimeisenä päivänä hän oli ajanut päivän päätteeksi kotiinsa, mennyt autotalliin, ladannut tangon ja tehnyt uuden ennätyksen valakyykyssä ilman minkäänlaista kipua! Vaikka ennätys ylittyi vain 2,5kg vain verran, niin tarina oli hienoa kuunneltavaa kun kurssilaiset antoivat palautetta yhteenvedossa.
Mitä jäi käteen?
Kurssi oli erinomainen paketti ja enemmän kuin hintansa ja ajallisen satsauksen arvoinen! Siitä sai vinkkejä niin omaan kehonhuoltoon, mutta suurin anti oli kuitenkin, että miten FST:llä pystyy auttamaan muita – oli kyseessä sitten ammattiurheilija tai kotirouva.
FST-terapeuteilla käy säännöllisesti urheilijoita NFL:stä, NBA:sta ja NHL:stä. Olipa Ann Frederick, toinen vetäjistä, tehnyt yhteistyötä Mike Tysonin kanssa hänen parhaina vuosinaan. Toisessa ääripäässä on puolestaan yksi apukouluttajista, jonka asiakaskunta koostuu pelkästään keski-ikäisistä naisista.
Kun kotiudun matkalta maaliskuun alussa, niin opit laitetaan varmasti ahkeraan käyttöön. Stay tuned!