Voimaharjoittelu saa aikaan vahvempia ihmisiä. Tämä ei ole painokoneiden pysäyttämisen arvoinen uutinen, mutta yhdessä lauseessa on sanomaa enemmän kuin ensilukemalta tulee ehkä ajatelleeksi.
Tavoitteellisen harjoittelun hyödyt, harjoitettiin sitten voima- tai kestävyysominaisuuksia, eivät rajoitu pelkästään fyysiseen suorituskykyyn. Henkiset ominaisuudet, kuten itseluottamus, minäpystyvyys ja resilienssi kehittyvät samaa tahtia. Menevätkö ne fyysisen olemuksen edellä, ikään kuin raivaten tietä vai matkustavatko ne siivellä vanavedessä? Vaikea sanoa ja tässäkin on varmastikin yksilökohtaisia eroja. Lopputulos on joka tapauksessa sama, riippumatta kuljetusta reitistä. Yksilö on fyysisten ominaisuuksien lisäksi myös henkisesti vahvempi verrattuna lähtötilanteeseen.
Jotta asia konkretisoituu, muutama käytännön esimerkki on hyödyksi. Asiakkailta saatava palauta on erityisen mieleistä, kun se ei rajoitu pelkästään treenissä numeroilla mitattaviin asioihin. Kyllä, kehitys on kivaa ja sen tulisi olla yksi tavoitteellisen voimatreenin pääprioriteeteista. Tämän lisäksi on äärimmäisen hienoa kuulla esimerkiksi ”En olisi ikinä aloittaessani uskonut, että pystyn nostamaan 70 kiloa!” -tyylisiä kommentteja. Tarkoilla kilolukemilla ei ole tässä yhteydessä väliä. Oman itsensä ylittäminen entistä suurempia kilomääriä nostamalla on pää asia. Se puolestaan kantaa kauaksi myös saliympäristön ulkopuolelle. Hyödyt eivät toki lopu tähän ja niitä voi lukea lisää esimerkiksi Mark Rippetoen lentävistä lauseista.
Hyvä voimataso ja fyysinen suorituskyky sekä pitkä harjoituskokemus ovat usein jonkinlainen merkki yksilön luonteenpiirteistä ja sen hetkisestä mentaalipuolen työkalupakista. Jos pystyy vetämään maasta hieman reilut kaksi kertaa oman painonsa, se edellyttää ainakin jonkinlaista pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja ehkä ajoittaista epämukavuusalueella käymistä – kaikki ominaisuuksia, jotka voi lukea hyveiksi. Mediassa on ollut viime aikoina puhetta uransa lopettaneiden huippu-urheilijoiden työllistymismahdollisuuksista. Onko ex-huippu-urheilija käypää valuttaa työmarkkinoilla vai onko urheilu-ura ennemminkin rajoite tai tyhjiö, jossa urheilija on viettänyt viimeiset 10, 15 tai 20 vuotta? Oma ja vahva mielipide on, että se on pelkästään vahvuus. Huippu-urheilu, lajista riippumatta, edellyttää valtavaa määrää omistautumista ja ominaisuuksia, jotka hyödyttävät työelämässä. Kunhan urheilija on motivoitunut toimeensa työelämään siirtyessään ja hänellä on riittävät työkalut käytössään, matka käy läpi vaikka sen kuuluisan harmaan kiven.
Tavoitteellinen harjoittelu kehittää niin sanottuja mentaalisia lihaksia jokainen toisto, sarja ja harjoitus kerrallaan. Jos treeniin on suunniteltu kuusi sarjaa etukyykkyjä ja jo ensimmäisessä sarjassa tuntee puristuvansa kasaan tangon ja lattian väliin, vähänkin nykyhetkeä pidemmälle ajatteleva alkaa pohtia, että miten treenistä selviytyy loppuun? Samat lainalaisuudet pätevät yhtä lailla myös kestävyyslajien puolella. Kun ensimmäinen intervalli tuntuu jättävän keuhkot matkalle, voi vain ihmetellä, että miten niitä pitäisi tehdä seitsemän tai kahdeksan lisää. Hullutuksiin ei pidä tietenkään ryhtyä ja autoregulaatiolle on paikkansa, mutta epämukavuusalueen tunnustelu ja siellä lyhyet vierailut kuuluvat myös asiaan.
Tavoitteellinen treeni kehittää myös kykyä käsitellä vastoinkäymisiä, mikä tulee siis bonuksena itse treeneistä suoriutumisen ja harjoitusohjelman noudattamista edellyttävän pitkäjänteisyyden lisäksi. Treeni ja siinä kehittyminen on hyvin harvoin, jos koskaan, tasaisesti nousujohteista voittokulkua kilon tai pari raskaammasta sarjasta toiseen. Ei, vaikka treeni kulkisi muuten, ”elämä” tapaa tulla tielle, ennemmin tai myöhemmin. Sairastelut, itsestään ilmoittava olkapää, aikatauluhaasteet, muutama huonosti nukuttu yö ja opiskelusta tai työstä aiheutuva stressi laittavat kaikki kapuloita rattaisiin. Ja tämä siis sillä oletuksella, että saliympäristössä kaikki sujuu moitteetta. Mitä paremmin treeneissä tapahtuvia pieniä ja suurempia vastoinkäymisiä pystyy käsittelemään, sitä parempi. Vaikutukset tapaavat kantaa myös muualle, jos ei suoraan niin ainakin pienen ajatusmaailman työstämisen jälkeen. Voittaja on usein se, joka nousee ylös jokaisen vastoinkäymisen jälkeen.
Voimaharjoittelu tekee vahvempia ihmisiä, eikä vain fyysisesti. Tästä voi taputtaa itseään olalle, kun seuraavan kerran menee salin ovista sisään.
Vastaa