Kirjoituksessa seuraava tutkimus ei liity kaloihin vaan apinoihin. DNA on esimerkiksi ihmisellä ja simpanssilla jopa yli 95% sama. Eroavaisuuksia on paljon, mutta samankaltaisuuksia on löytyy silti. Sen vuoksi seuraavaa tutkimusta voi pitää jossakin määrin relevanttina.
Kuulin tästä tutkimuksesta Radio Rockin aamushowssa ja pienen perehtymisen jälkeen vaikuttaa siltä, että se on jopa oikeasti toteutettu! Juontaja ei siis puhunut puuta heinää. Linkki tutkimusta käsittelevään tekstiin ja viittaus alkuperäiseen tutkimukseen löytyy tekstin lopusta.
Tutkimus
Viisi apinaa (en tiedä tarkalleen mitä sorttia) on lukittu häkkiin, jonka keskellä on tikapuut, jotka johtavat banaanin luokse. Kun yksi apina astuu tikapuille tarkoituksena saada banaanista hyvä välipala, niin kaikki häkin apinat saavat kylmän suihkun. Älykkäinä eläiminä apinat oppivat tämän syy-seuraus-suhteen hyvin nopeasti.
Yksi häkissä ollut apina vaihdetaan. Arvatenkin se yrittää lähteä pian tavoittelemaan banaania. Mitä tapahtuu? Muut apinat vetävät sitä sanalla sanoen turpaan ennen kuin se ehtii banaanin luokse. Uusi kylmästä suihkusta tietämätön apina raukka muilutetaan muiden apinoiden toimesta ilman sen ymmärtämää syytä.
Toinen häkissä ollut apina vaihdetaan. Sama kuvio toistuu jälleen.
Tutkimus muuttuu kuitenkin mielenkiintoiseksi, kun viimeinenkin apina vaihdetaan. Tällä hetkellä häkissä ei ole siis yhtään apinaa, joka olisi itse ollut kylmän suihkun alla banaanin tavoittelemisen johdosta. Mitä tapahtuu kun uusin apina lähtee tavoittelemaan banaania? Se saa jälleen ympäri korvia lajitovereiden toimesta.
Mielenkiintoista!
En tarkoita tällä todellakaan sitä, että apinoiden toistensa pahoinpitely ja kyykyttäminen olisi hyvä asia. Päinvastoin. Toivon, että yksikään tutkimuksessa ollut apina ei loukkaantunut tai saanut muuta haittaa osakseen.
Opetus
Mikä on sen sijaan merkittävää, niin tämä on hyvä osoitus ryhmäkäyttäytymisestä.
Tehdään niin, kuin ollaan aina ennenkin tehty.
Syy toiminnan tai käyttäytymisen taustalla ei ole välttämättä tiedossa tai sitä ei edes ole ajateltu. Tässä pieni haaste loppuviikoksi: Tarkkaile omia tekemiäsi ja mieti, mitkä ovat niiden perimmäiset syyt! Älä keskity muiden tekemisiin. Usko pois, omassa toiminnassa riittää varmasti aivan tarpeeksi analysoitavaa ja pureksittavaa.
Otatko kahvin työpaikkaruokalasta lounaan päätteeksi koska muutkin tekevät niin? Sinun ei välttämättä edes itse asiassa tee mieli kahvia, mutta otat sen kun kerran ilmaiseksi saat. Olen huomannut itse tekeväni näin muutaman kerran. Vaikka juon (paljon) kahvia, niin en ikinä tykkää juoda sitä ruoan päälle. Mieluummin nautin siitä erikseen. Ylimääräisen kahvikupillisen juominen päivässä tuskin kaataa kenenkään venettä, mutta on hyvä esimerkki siitä, että miten jokapäiväisistä asioista on kyse.
Juotko pe-la –akselilla huurteisia juomia siihen tahtiin, että ne uhkaavat loppua maailmasta? Jos tavoitteena ei ole ympärikännit, niin voisiko iltaa viettää jotenkin muutenkin? Tai kenties voisiko hauskaa pitää jollakin muulla tavalla? Juomiskulttuuri on Suomessa mitä on ja sitä ei tarkastella kenties aina riittävän kriittisesti. Mennään vain massan mukana ja tehdään sitä mitä muutkin. Kokeile joskus erilaista illanviettoa viikonloppuisin. Ehkä yllätyt kun olotila on sunnuntaina skarppi ja koko päivä on toimintaa täynnä sen sijaan, että toivoisit nuijanukutusta maanantaihin asti. Aiheeseen liittyen Jari Sarasvuo sanoi tässä artikkelissa osuvasti: ”Mennyttä aikaa ovat yöelämässä riekkuminen ja tupakanpoltto, jota Sarasvuo kutsuu alaluokan harrastukseksi.” Kärkkäästi, mutta samalla hauskasti sanottu!
Vaikka maanantai, keskiviikko ja perjantai ovat tunnetusti kansainväliset penkki- ja hauispäivät, niin se ei silti välttämättä tarkoita, että myös sinun täytyy liittyä tähän joukkoon. Treenaa juuri sillä tapaa, mitä valmentaja sanoi, tai jonka luulet parhaiten palvelevan tavoitteitasi.
Kuinka välttää vastarannan kiiskin leima?
Vaikka ihminen on todistetusti muita kädellisiä nisäkkäitä älykkäämpi olento, niin se ei tarkoita sitä, etteikö samat lainalaisuudet ja käyttäytymismallit pätisi myös jossakin määrin meihin. En osaa sanoa pystyivätkö apinat viestimään toisilleen, että hukka meidät perii (kylmän suihkun muodossa), jos joku lähtee tavoittelemaan banaania. En tiedä tietävätkö tutkijat edes tänä päivänä sitä. Tutkimuksesta saa kuitenkin mielestäni hyvän opetuksen, että kriittinen ajattelu on aina jossain määrin paikallaan. En kuitenkaan kehota ketään ryhtymään varsinaiseksi vastarannan kiiskiksi.
Olen käyttänyt pitkään ns. kärpästeoriaa. Se kuuluu suurin piirtein seuraavasti: ”Jos 10 000 kärpästä tykkää hevosen lannasta, niin sinun ei välttämättä tarvitse.” Enemmistö voi hyvinkin olla väärässä ja tällaisia esimerkkejä löytyy historiasta lähes lukematon määrä. Jos kuitenkin kunnioittamasi tahot ovat sitä mieltä, että jokin on hyvä juttu, niin se voi hyvinkin olla sitä. Koska Berardi ja Poliquin sanovat, että kalaöljyä on hyödyllinen lisäravinne, niin kuuntelen molemmin korvin itseäni paljon viisaampia ja otan kalaöljyni kiltisti enkä vältä sitä kuin ruttoa.
Toinen vaihtoehto katsoa, mitä joku sinun tavoitteesi saavuttanut on tehnyt tai tekee edelleen. Jos kentän nopein jalkapalloilija ei koske voimaharjoittelussa jalkaprässiin tai tee olympianostoja pitkillä sarjoilla, niin on todennäköistä, että myöskään sinun ei tarvitse jos haluat kalifiksi kalifin paikalle.
Suodattimen rakentaminen
Tavoitteena on siis rakentaa jonkinlainen suodatin, minkä läpi kaikkea toimintaa ja tietoa voi tarkastella. Suodattimen laatu ja sen toimivuus liittyy taas siihen mistä materiaaleista se on rakennettu. Rakennusmateriaalina on tietopohja, jota vastaan kaikkea tulevaa informaatiota peilataan. Mitä laajempi tietopohja on, sitä parempi. Lue ja opiskele mahdollisimman laajasti itseäsi kiinnostavia aihepiirejä. Toinen, huomattavasti nopeampi, vaihtoehto on kysyä mielipidettä asiasta alan ammattilaiselta. Vaikka sitäkään ei aina tarvitse niellä pureskelematta sen antamaa tietoa voi käyttää suodattimen jalostamiseen entisestään.
http://wiki.answers.com/Q/Did_the_monkey_banana_and_water_spray_experiment_ever_take_place