Englanninkieli on mielestäni muutamassa asiassa selvästi parempi kieli kommunikoida treeniin liittyvissä asioissa. Esimerkiksi strength ja power ovat selkeästi eri termit. Suomenkielellä vastaavat ovat puolestaan voima ja nopeusvoima. Tosin power –sanaa käytetään usein monesti myös turhankin helposti, mikä johtaa uudenlaisiin väärinkäsityksiin. Vähän tähän aihepiiriin liittyen ajattelin käsitellä lyhyesti kahta lontoonkielistä termiä, jotka löytyvät otsikosta – readiness ja preparedness.
Mitä ne kuvaavat?
Molemmilla termeillä kuvataan elimistön valmiutta suoriutua jostakin tehtävästä. Tässä tapauksessa puhutaan kuitenkin valmiudesta harjoitella tai kilpailla. Ensimmäisen kerran kuulin näistä termeistä tutustuessani Omegawaveen. Mittaustuloksissa ilmoitetaan mm. aerobic readiness ja anaerobic readiness.
Miten ne eroavat toisistaan?
Molemmat sanat ovat hyvin toistensa kaltaisia ja niiden eroa on vaikea selittää, tai ainakin tämä oli tilanne omalla kohdallani. Alla on toistaiseksi paras määritelmä, johon olen törmännyt.
- Preparedness – Lajitaito, taktinen osaaminen, psykologinen valmius ja mm. joukkuedynamiikka.
- Readiness – Fysiologinen tila.
Jälkimmäinen tarkoittaa siis koko elimistön tilaa, mikä käsittää hermoston, energiantuotto-systeemit, hormonaalisen tilan jne. Kaikki nämä yhdessä määräävät suorituskyvyn, johon fyysiset ominaisuudet ovat kykenevät tietyllä ajanhetkellä.
Kun molemmat, preparedness ja preparednees ovat korkealla tasolla, niin huippusuoritukset ovat mahdollisia. Pelkästään toinen ei yleensä riitä, sillä lajien fyysiset ja lajitekniset vaatimukset vaihtelevat laidasta laitaan lajien kesken.
Lopuksi
Tällä lyhyellä tekstillä ei ole ehkä mitään suurempaa opetusta. Halusin pääasiassa selventää näitä kahta termiä ja ehkä samalla herättää ajatuksia, että kummassa osa-alueessa on mahdollisesti useammin puutteita. Heikon lenkin korjaaminen on yleensä helpoin ja samalla myös paras tapa nostaa suorituskykyä.
Aiheeseen liittyen suosittelen lämpimästi kuuntelemaan Val Nasedkinin haastattelun!