Olympialaiset tuli ja meni. Historiankirjoihin jäi paljon huimia suorituksia joihin on uponnut vuosien kova työ lukuisine hikilitroineen ja todennäköisesti myös muutamine kyynelineen.
Omalla kohdalla Bmx-racing oli ehdottomasti koko kisojen kohokohta. Se ei johdu vähiten siitä, että harrastan lajia enemmän ja vähemmän itse. Latvian Maris Strombergs teki ”usainboltit” ja vei toisen perättäisen kultamitalin! Ei huono suoritus niinkin pienestä maasta kotoisin olevalta kaverilta. Vaikka hän asuukin nykyään suurimman osan vuodesta Yhdysvaltain Länsi-rannikolla, niin saavutusta ei sovi aliarvioida. Jenkeille huono kisamenestys oli jonkinlainen henkinen turpaanotto, sillä laji on alunperin sieltä peräisin. Paras yhdysvaltalainen taisi olla loppusijoituksissa 7.
Ikävä kyllä viime perjantaina finaalista ei löytynyt videomateriaalia. Joudutaan siis tyytymään vuoden takaiseen pätkään, joka on kuvattu samaisella radalla.
Olympialaisten pimeä puoli
Missä ovat suuret rahat liikkeellä, niin kaikki keinot ovat todennäköisesti käytössä. Dopingin osuudesta Lontoon kisojen tuloksissa on spekuloitu enemmän ja vähemmän. Varsinaisia käryjä ei ole kuitenkaan tullut kovin montaa. Kuinka moni urheilija on lopulta mukana puhtain jauhoin, eikä ”viiden viljan puurolla”?
Törmäsin sattumoisin alla olevaan tekstiin, joka herätti paljon ajatuksia. Erityisesti seuraava osio jäit mieleen.
”Track and field, swimming, cross-country skiing and cycling can no longer be saved. Golf? Not clean either. Soccer? Soccer players come to me and say they have to be able to run up and down the touchline without becoming tired, and they have to play every three days. Basketball players take fat burners – amphetamines, ephedrin. Baseball? Haha. Steroids in pre-season, amphetamines during the games. Even archers take downers so that their arm remains steady. Everyone dopes.”
Probably the best PED insights you will ever see in this interview.
Kuinka paljon haastattelusta on totta? En osaa sanoa. Sinun veikkauksesi on todennäköisesti yhtä hyvä kuin omani.
Vastaa