Yleensä pyrin välttelemään huutelua vieraisiin pöytiin ja pyrin tekemään niin jatkossakin. Hetki sitten eräässä suomalaisessa julkaisussa ilmestynyt naisille suunnattu artikkeli sai kuitenkin miettimään ja kirjoittamaan lyhyesti tiedon hankkimisesta. Niille, jotka eivät tiedä mistä on kyse, esimerkiksi Timo Kettusen napakka vastine artikkelille kertoo mistä on kyse.
Tästä saadaan aasinsilta tämän tekstin aiheeseen. Mistä tiedät mitä tiedät ja miten hankit tietoa? Tälle on olemassa oma hieno tieteenalansa, joka kulkee nimellä tietoteoria tai epistomologia. Lyhyesti sanottuna, lähteiden kanssa kannattaa olla kriittinen. Tämä korostuu jatkuvasti näin www:n aikakaudella, koska tietoa – niin hyvää kuin huonoakin sellaista – on jatkuvasti entistä helpompi laittaa jakoon. Mitä vähemmän aiheesta on pohjatietoa, sen hankalampaa on päätellä onko se suurimmaksi osaksi järkevää, täyttä tuubaa tai jotakin näiden kahden ääripään välimaastosta.
Mistä harjoitteluun liittyvää tietoa kannattaa sitten opiskella? Tässä on oma listani lyhyine perusteluineen ja huomioineen.
- Kirjat. Jos ja kun asia on painettu niin sanotusti mustalla valkoiselle, se on useimmiten merkki, että asia on käynyt jonkinlaisen suodattimen läpi. Ensinnäkin kokonaisen kirjan kirjoittaminen on kovaa työtä, sille täytyy löytyä kustantaja tai kirjoittajan tulee uskoa tekeleeseensä niin paljon, että haluaa kustantaa sen itse. E-kirjat eivät luonnollisesti tottele aivan samoja lainalaisuuksia ja niissä voi olla siksi enemmän hajontaa.
- Valmentajat ja urheilijat. Muut alalla pitkään toimineet ja tuloksia saaneet valmentajat, urheilijat ja harjoittelijat pystyvät antamaan jokainen lähes takuuvarmasti uutta näkökulmaa asioihin ja ehkä haastamaan nykyistä kantaasi. Oppimista voi tapahtua niin valmennuksen, konsultaation, treenikerran tai kahvipöytäkeskustelun muodossa.
- Seminaarit ja tapahtumat. Hyvät seminaarit, luennot ja tapahtumat ovat parhaimmillaan satsaus, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Järjestetyn osuuden lisäksi niistä saatavat kontaktit ovat toisinaan jopa yhtä arvokkaita tai arvokkaampia kuin itse tapahtuman anti.
- Blogit, videot, podcastit yms. Kunhan pitää tietyn kriittisyyden mielessä, www:stä voi ammentaa hämmästyttävän määrän tietoa ja vieläpä veloituksetta omalta kotisohvalta käsin! Podcastien ja äänikirjojen tapauksessa se voi tapahtua jopa työ- tai koulumatkalla. Vaihtelen lukemisen painopistettä ikään kuin kausittain. Kiinnostavaan aihepiiriin tai blogiin törmätessäni saatan lukea sen lähes alusta loppuun ja vastavuoroisesti toisinaan sama aika menee kirjan parissa.
- Sosiaalinen media. Kyllä, myös sosiaalisesta mediasta voi tehdä hyviä poimintoja, mutta filtterin tarvitsee olla tarkasti säädettynä. Hiljalleen oppii, että mihin lähteisiin ja henkilöihin voi oletusarvoisesti luottaa. Jos oppimista haluaa kiihdyttää, kannattaa kysyä itseään kokeneemmilta, että ketkä ja mitkä tahot ovat seuraamisen arvoisia.
Tässä kaikki tällä erää. Loppuun vielä kiitos kaikille lukijoille, jotka jaksavat käydä täällä lukemassa ajatuksenjuoksuani harjoittelusta ja kaikesta siihen liittyvästä sekä kokevat sen vielä hyödylliseksi!
Vastaa