Appsit, apuohjelmat, sovellukset ja teknologia yleensäkin voivat tarjota apua harjoitteluun, kunhan niille annettu rooli on sopivaa suuruusluokkaa. Tässä tekstissä käydään lyhyesti läpi appseja tai myös varsinaista hardwarea sisältävää tarjontaa, jotka vaikuttavat mielenkiintoiselta tai josta on jo kokemusta.
Lista ei ole minkäänlaisessa erityisessä järjestyksessä eli sen perusteella ei kannata vetää johtopäätöksiä tärkeydestä tai muusta hierarkiasta.
Visuaalinen palaute on parhaimmillaan erittäin tehokas monessa asiassa tai urheilulajissa. Oli kyse sitten painonnostosta, jalkapallosta tai keilauksesta, suorituksen näkeminen videolta voi tuoda suoranaisia ahaa-elämyksiä. On kaksi eri asiaa luulla, että miltä suoritus näyttää ja miltä se oikeasti näyttää ulospäin. Vaikka tavallinen älypuhelimen kamera hoitaa homman kohtuullisen hyvin, Coach´s Eye on kokeilemisen arvoinen jo pelkästään piirtomahdollisuuden ansiosta. Videokuvaa voi hidastaa, pysäyttää ja siihen voi piirtää erilaisia kuvioita.
Olen käyttänyt tätä valmennuksessa muun muassa asentojen hahmottamisen apuna. Hyvän esimerkin tästä käytännössä saa Mark Bellin oheisesta videosta, josta tulee selväksi myös puhetoiminto. Videon päälle voi siis piirtämisen lisäksi puhua ja antaa näin tehokkaasti palautetta.
Sormien reaktio- tai toistonopeudella on olemassa yhteys hermoston tilaan. ”Akustisen version” tästä testistä voi toteuttaa naputtamalla kynällä mahdollisimman monta pistettä 10 sekunnissa paperilla. Tämä on hauskaa kunnes pisteet pitää laskea. CNS Tap Test tekee tämän puolestasi, koska näpyttely tehdään älypuhelimen näytölle.
Appsi on hauska ja aluksi ehkä jopa hieman koukuttava. Hyödystä tai informaatioarvosta on vaikea sanoa tarkemmin, mutta jos tulos putoaa merkittävästi raskaalla treenijaksolla, se voi olla merkki, että hermosto on treenistä hieman ihmeissään.
MyJump on ehkä yksi hyödyllisimpiä ja käyttökelpoisimpia appseja voima- ja teholajien kanssa toimiville. Se tuo mahdollisuuden mitata vertikaalihypyn korkeus verrattain luotettavasti. Vertikaalihypyn korkeutta voi käyttää testauksessa, harjoitusohjelman toimivuuden arvioimisessa tai elimistön valmiuden (readiness) kartoittamisessa. Kaiken kivan lisäksi sen avulla voi piirtää voima-nopeus -riippuvuutta kuvaavan käyrän tekemällä hyppyjä eri kuormilla.
Toistaiseksi MyJump on saatavilla pelkästään iOS-käyttikselle ja se vaatii vähintään iPhone 5S:n tau uudemman mallin. Lisää voi lukea halutessaan Bret Contrerasin blogitekstistä. Joka tapauksessa kaksi peukkua!
Iron Path auttaa hahmottamaan tangon liikerataa. Omia käyttökokemuksia ei vielä ole, mutta appsi vaikuttaa mielenkiintoiselta – ja se on ilmainen.
Firstbeat on suomalainen sykevariaatioon perustuva hyvinvointianalyysi, joka ulottuu myös urheilun ulkopuolelle. Analyysi on yleensä kolmipäiväinen, jonka aikana mittalaite pidetään yllä 24/7. Seurantajaksolta täytetään päiväkirjaa, jonka avulla voidaan vetää yhteyksiä elimistön vasteisiin. Onko uni palauttavaa? Miten rasittava tietty urheilusuoritus tai harjoitus on? Miten elimistö reagoi töissä kuluvaan aikaan jne?
Tein juuri analyysin ja odottelen mielenkiinnolla tuloksia. Tästä tulossa siis todennäköisesti tarkemmin myöhemmin lisää!
Olen kirjoittanut Omegawavesta ennenkin. Sykevariaatioon perustuvan mittauksen lisäksi sillä voidaan arvioida myös hermoston tilaa tasajännitteen avulla. Systeemi on vähintäänkin mielenkiintoinen ja menee jopa jonkin verran kuuluisan ”rakettitieteen” puolelle. Toisin sanoen dataa kyllä tulee, mutta vaatii paljon ymmärrystä ja kokemusta, että pystyy vetämään käytännön johtopäätöksiä mitä sillä tekee.
Olen ottanut OW:n kuitenkin nyt uudelleen säännöllisesti käyttöön tauon jälkeen ja syy-seuraussuhteita tulee seurattua mielenkiinnolla.
Excel
Jokainen tietokonetta käyttävä tietää todennäköisesti Excelin. Tai jos näin ei ole, jotain hassua on päässyt tapahtumaan. Excelin vahvuus on sen monipuolisuus ja muokattavuus. Oli kyse sitten seurannasta, harjoitusohjelmien tekemisestä tai mistä tahansa niiden väliltä, Excel taipuu tarvittaessa moneen. Kuvaajien ja käppyröiden piirtäminen on myös helppoa kerätyn datan perusteella. Sitä voisikin nimittää analyyttisen treenaajan työhevoseksi.
Liikkeen tai tangon nopeuden mittaamiseen perustuvat kiihtyvyysanturit ovat tekemässä tuloaan kovaa vauhtia. Tunnetuin niistä on varmaankin tällä hetkellä otsikossa mainittu Push Band. Muita jopa lupaavampia vaihtoehtoja on kuitenkin tulossa. Epäilen, että tämä tulee olemaan lähitulevaisuudessa iso juttu, sillä pelkästään voimaharjoittelua ajatellen nopeusperusteisella harjoitelulla (velocity based training, VBT) voidaan saada merkittäviä hyötyjä:
- Nopeuden ja kiihtyvyyden mittaaminen joka toistolla voi lisätä subjektiivista yrittämistä tehdä nosto mahdollisimman terävästi. Tämä voi puolestaan lisätä lihasaktivaatiota, jolla voi olla puolestaan erittäin mukavat vaikutukset treenivasteeseen (González-Badillo JJ, ym. 2014).
- Nopeuden mittaaminen toimii yhtenä muuttujana treenin seurannassa. Jos sama paino nousee nopeammin ja tai suuremmalla kiihtyvyydellä, se on merkki kehityksestä. Vastaavasti sillä voidaan kartoittaa valmiutta ja palautuneisuutta. Jos lukemat ovat selvästi alle odotetun tason, uutta PR:ää ei kannata jahdata ehkä juuri sillä treenikerralla.
- Nopeusperusteisella harjoittelulla voidaan arvioida 1-5RM sarjoja epäsuorasti. Tämä on hyödyllinen ominaisuus esimerkiksi kilpakauden aikana, jos kuormitus halutaan minimoida.
Omakohtaisia kokemuksia VBT:stä ei ikävä kyllä vielä ole. Push vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta markkinoille on tulossa lupaavampia tuotteita ja toistaiseksi olen malttanut vielä odottaa. Kun kokemuksia tulee, niistä tulee varmasti juttua blogiin.
Sillä välin asiasta voi lukea muun muassa Freelapin ja Mladen Jovanonicin Complementarytraining.net -sivuilta.
Kuva: freelapusa.com
Meditointiin liittyy sanana usein vääriä tai jopa negatiivisa mielleyhtymiä. Synonyymina voisi olla aivan yhtä hyvin esimerkiksi rauhoittumishetki, mielenhallinta- tai keskittymisharjoitus. Mitä nimitystä haluaakaan käyttää, säännöllisestä hiljentymisestä, keskittymisestä ja vain paikallaan olemisesta on todennäköisesti hyötyä kenelle vain nyky-yhteiskunnassa elävälle.
Tarvitseeko hiljentymiseen tai tämän tapaiseen tekemiseen sitten appseja tai muuta teknologiaa? Ei tietenkään. Ilman niitä on selvitty kirjaimellisesti tuhansia vuosia, mutta ne voivat helpottaa rutiinin käynnistämistä ja ylläpitämistä. Esimerkiksi Calm-appsissa on yksinkertainen lokikirja, joka vetää aina päivän kohdalle raksin ruutuun tehdyn session merkiksi ja hyvää suoraa on tietenkin sääli katkaista. Lisäksi se pitää kirjaa sessioiden lukumäärästä ja kokonaiskestosta. Ohjatut, tietyn mittaiset sessiot ovat myös tietenkin plussa!
Podcastit
Podcasteista voisi kirjoittaa – jälleen kerran – kokonaan oman tekstinsä. Kuuntelen podcasteja tai äänikirjoja varmaankin yli 80 % autolla ajaessa tai jollakin muulla tavalla matkatessa. Parhaimmillaan tällä tapaa viikkoon saa jopa toistakymmentä tuntia tehokasta opiskeluaikaa. Tässä on listattuna lyhyesti viime aikoina kuuntelussa olleita podcasteja.
Guru Performance – We do science!
Vielä lopuksi
Vaikka nykyteknologia onkin kiehtovaa ja parhaimmillaan erittäin hyödyllistä, sen ei kannata antaa näytellä liian suurta osaa harjoittelussa. Treenisessio voi olla ihan hyvä, vaikka siitä ei olisikaan kuvaa tai merkintää sosiaalisessa mediassa. Joissakin tapauksissa puhelimen jättäminen pukuhuoneeseen voi olla hyödyllinen tai jopa tärkeä juttu häiriötekijöiden minimoimiseksi.
Valmentajan roolia ajatellen teknologian tulisi toimia apuna, ei korvata hyvää valmennusprosessia. Esimerkiksi jatkuvan videoanalyysin tekeminen voi viedä fokuksen itse tekemiseltä. Vanhan sanonnan mukaan hevosta ei siis kannata asettaa kärryn eteen.
Toivottavasti listasta löytyi ainakin yksi kiinnostava ja mahdollisesti kokeilemisen arvoinen sovellus. Laita jotakin kokeiluun ja kerro kokemuksia!
Vastaa